ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 249

Kolmoishermo

Kolmoishermo on viides aivohermo ja se on aivohermoista suurin. Kolmoishermo toimii kasvojen tuntohermona ja puremalihasten liikehermona. Sen nimi tulee siitä, että se jakautuu kolmeen haaraan: alaleukahermo, yläleukahermo ja silmähermo. Alaleuka ...

Kuulo-tasapainohermo

Kuulo-tasapainohermo on kahdeksas aivohermo. Se tuo kuulo-, liike- ja asentoaistimuksia sisäkorvasta. Muodustuu kaksisuuntaisista neuroneista koostuen kahdesta divisioonasta kuulo- ja tasapainohermosta. Tasapainohermolla on epäsuora rooli vakaan ...

Loitontajahermo

Loitontajahermo on kuudes aivohermo. Loitontajahermo hermottaa silmän rectus lateralis -lihasta. Muut silmää hermottavat aivohermot ovat telahermo ja silmän liikehermo.

Näköhermo

Näköhermo on toinen aivohermo. Aivohermoja on kaikkiaan 12 paria. Näköhermo alkaa silmänpohjasta näköhermonnystystä ja päättyy talamukseen. Näköhermon muodostaa pääasiassa noin 1.2 miljoonaa verkkokalvolta alkavaa gangliosolun aksonia. Edellisten ...

Silmän liikehermo

Silmän liikehermo on kolmas aivohermo, joka on yläluomen kohottajalihaksen sekä neljän silmälihaksen somaattinen hermo. Lisäksi silmän liikehermo toimii silmän parasympaattisena hermona. Muut silmää hermottavat aivohermot ovat telahermo ja loiton ...

Telahermo

Telahermo on neljäs aivohermo. Sen ainoa tehtävä on hermottaa yhtä silmänliikuttajalihasta, silmää sisään- ja alaspäin kääntävää ylävinoa silmälihasta. Muut silmää hermottavat aivohermot ovat silmän liikehermo ja loitontajahermo. Telahermo voi ha ...

Krysoiini S

Krysoiini S eli resorsiininkeltainen eli tropaeoliini on keltainen elintarvikeväri, jonka tunnus on E 103. Se on atsoväri A06/CI 14270. Sen käyttö on kielletty Euroopan unionissa ja myös muissa maissa elintarvikkeena.

Nopea keltainen AB

Nopea keltainen AB on atsoväri, jolla oli E-koodi E105. Väri poistettiin ruoassa ja juomassa sallituista lisäaineista sekä E-koodiluettelosta, koska sen toksikologia osoitti sen haitalliseksi. Sen on epäilty aiheuttavan astmaa.

Paraoranssi

Paraoranssi on oranssinpunainen monoatsoväri, jonka E-koodi on E 110, kemiallinen kaava C 16 H 10 Na 2 O 7 S 2 N 2, moolimassa 452.37 g/mol ja CAS-numero 2783-94-0. Sitä käytetään mm. elintarvike- ja lääkevärinä. Paraoranssia saa käyttää mm. juom ...

Ruskea FK

Ruskea FK on atsoväri, jonka epäillään aiheuttavan yliherkkyysreaktioita lähde?. Sen E-koodi on E 154. Väriaine koostuu seuraavista kuudesta yhdisteestä. Dinatrium-4.4-4.6-diamino-1.3-fenyleenibisatsodibentseenisulfonaatti C 18 H 14 N 6 Na 2 O 6 ...

Solvent Yellow 124

Solvent Yellow 124 on keltainen atsoväri, jota käytetään Euroopan unionin alueella värjäämään matalammin verotettuja polttonesteitä. Väriainetta on käytetty vuoden 2002 elokuusta merkintäaineena lämmityspolttoöljyssä. Sitä lisätään 6–7 milligramm ...

Solvent Yellow 56

Solvent Yellow 56 on synteettinen vihreänkeltainen atsoväri, joka on jauheena punaisenkeltaista. Sen EINECS-numero on 219-616-8. Se muistuttaa rakenteeltaan aniliinikeltaista sekä Solvent Yellow 124-väriä, jota käytetään polttoainevärina EU:n alu ...

Sudan (väriaine)

Sudan on eräiden atsoväreihin kuuluvien väriaineiden nimitys. Ne tunnetaan nimillä "Sudan xx", jossa "xx" on joko I, II, III, IV, Musta B tai Punainen G. Värejä käytetään pääasiassa erilaisten maalien värjäämiseen keltaisesta punaiseen. Sudan I-I ...

Tartratsiini

Tartratsiini on sitruunankeltainen atsoväri, jonka E-koodi on E102. Sitä käytetään makeisissa, lihatuotteissa, kastikkeissa, kakuissa, vanukkaissa, kekseissä ja virvoitusjuomissa. Tartratsiinia pidetään haitallisimpana atsovärinä. lähde? Se saatt ...

Mansikat

Mansikat on ruusukasveihin kuuluva kasvisuku. Sukuun kuuluu yli 21 lajia ja monia risteymiä ja lajikkeita. Mansikoita kasvaa lauhkeassa ilmastossa eri puolilla maapalloa. Puutarhamansikan pohjushedelmä on kaupallisesti merkittävä viljeltävä marja.

Mansikkalajikkeet

Viljeltyjä puutarhamansikan lajikkeita on useita; yleisimmät Suomessa viljellyt ovat: Zefyr on aikainen lajike. Sen marjat ovat kirkkaanpunaisia, makeita ja aromiltaan hienoja, sopii pakastukseen. Senga Sengana on keskiaikainen lajike. Sen marjat ...

Ahomansikka

Ahomansikka eli metsämansikka on ruusukasvien heimoon ja mansikoiden sukuun kuuluva kasvi. Ahomansikka on ukkomansikan ja karvamansikan ohella yksi kolmesta Suomessa luonnonvaraisena kasvavasta mansikkalajista.

Chilenmansikka

Chilenmansikka on Amerikan mantereen länsirannikolta lähtöisin oleva mansikkalaji. Sen luontainen levinneisyysalue ulottuu Tyynenmeren rannikolla Kaliforniasta Chileen saakka, ja sitä kasvaa myös Havaijilla. Viljelykasvina käytettävä puutarhamans ...

Fragaria daltoniana

Fragaria daltoniana on ruusukasvien heimoon ja mansikoiden sukuun kuuluva kasvilaji, joka kasvaa luonnonvaraisena Himalajalla. Kasvin pohjushedelmä on pahanmakuinen, eikä sillä ole kaupallista arvoa. Lajilla ei ole suomenkielistä nimeä. Kaikilla ...

Fragaria iturupensis

Fragaria iturupensis on ruusukasvien heimoon, mansikoiden sukuun kuuluva kasvilaji. Sitä kasvaa luonnossa vain Iturupin saarella Kuriilien saaristossa. Siellä laji kasvaa Atsunupurin tulivuoren itärinteellä kitukasvuisen metsän reunamilla. Laji k ...

Fragaria moupinensis

Fragaria moupinensis on ruusukasvien heimoon ja mansikoiden sukuun kuuluva kasvilaji. Lajia tavataan ainakin Kiinassa Gansun, Shaanxin, Sichuanin, Xizangin sekä Yunnanin alueilla ja se kasvaa metsissä, niityillä sekä vuorenrinteillä. Laji on moni ...

Fragaria orientalis

Fragaria orientalis on ruusukasvien heimoon, mansikoiden sukuun kuuluva kasvilaji. Fragaria orientalis on monivuotinen ruoho, joka voi kasvaa 5–30 cm korkeaksi. Sen varret ovat karvaisia. Lehdet ovat kolmilehdykkäisiä ja lehdykät ovat 1–5 cm pitk ...

Puutarhamansikka

Puutarhamansikka on mansikoiden sukuun kuuluva viljelykasvi. Se on saatu risteyttämällä virginianmansikka ja chilenmansikka. Puutarhamansikasta syödään sen pohjushedelmä, joka on sen turvonnut, punainen ja makea kukkapohjus, yleiskielessä marja. ...

Ukkomansikka

Ukkomansikka kasvaa 15–35 senttimetriä korkeaksi. Se tekee niukasti melko paksuja rönsyjä. Lehdet muodostuvat kolmesta ruodittomasta lehdykästä. Lehdykät ovat 5–10 cm pitkiä, päältä himmeän vaaleanvihreitä, usein ryppyisiä ja molemmin puolin karv ...

Virginianmansikka

Virginianmansikka on Pohjois-Amerikasta lähtöisin oleva mansikkalaji. Monet alkuperäiskansat ovat syöneet sen marjoja ja keittäneet sen lehdistä yrttiteetä. Viljelykasvina käytettävä puutarhamansikka on virginianmansikan ja chilenmansikan risteytys.

Puhvelinmarjat

Puhvelinmarjat ovat kaksikotisia pensaita, ja ne kuuluvat hopeapensaskasveihin. Niissä on pienet, keltaiset tai kellanvihreät kukat. Marjoista tulee kypsyttyään lajista riippuen oransseja, punakeltaisia tai hopeansävyisiä.

Kanadanpuhvelinmarja

Kanadanpuhvelinmarja on kaksikotinen hopeapensaskasveihin kuuluva pensas. Sen marjoja on käytetty ravinnoksi, vaikka ne sisältävät saponiinia.

Puolukat

Puolukat on kanervakasveihin kuuluva kasvisuku, joka käsittää sekä varsinaiset puolukat että mustikat, karpalot ja juolukat. Karpalot erotetaan toisinaan omaksi suvukseen Oxycoccus. Sukuun kuuluu monivuotisia varpuja, jotka kasvavat toisinaan maa ...

Juolukka

Juolukka eli taigajuolukka on puolukoiden sukuun kuuluva kanervakasvi. Sen marjoja voidaan käyttää ravinnoksi.

Kanadanmustikka

Kanadanmustikka on puolukoiden sukuun kuuluva laji, joka kasvaa luonnonvaraisena Kanadan itä- ja keskiosissa ja Yhdysvaltojen koillisosassa. Eteläisimmät esiintymisalueet ovat Länsi-Virginiassa ja läntisimmät Minnesotassa ja Manitobassa. Kanadanm ...

Mustikka

Mustikka eli kangasmustikka on puolukoiden sukuun kuuluva kanervakasvi, joka tuottaa syötäviä marjoja. Mustikka kasvaa tuoreissa kangasmetsissä ja muissa kosteissa metsissä Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Mustikka kukkii touko ...

Pensasmustikka

Pensasmustikka on Pohjois-Amerikasta peräisin oleva mustikan lähisukulainen. Se kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Amerikassa, mutta nykyisin myös viljeltynä muissakin maanosissa. Vaccinium -suvun kasvit kuuluvat kanervakasveihin. Pensasmustikka kas ...

Pikkukarpalo

Pikkukarpalo on puolukoihin kuuluva hyvin hento, punakukkainen ja -marjainen, ikivihreä varpu. Sen varsi kasvaa 10–30 senttimetriä pitkäksi. Se on Suomen alkuperäinen luonnonkasvi, ja se on hyvin yleinen pohjoisessa suunnilleen Kainuun etelärajoi ...

Tyrnit

Tyrnit on hopeapensaskasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Tyrnit ovat kaksikotisia pensaita, joiden kukat ovat terälehdettömiä ja hedelmä on marjamainen.

Vatukat

Vatukat on ruusukasveihin kuuluva suku. Sukuun kuuluvien kasvien varret ovat piikkiset, kuten ruusuilla. Lehdet ovat yleensä kolmi-, viisi- tai seitsensormisia, lehdykät sahalaitaiset. Tyypillisiä suvulle ovat marjaa muistuttavat hedelmystöt, jot ...

Alaskanvatukka

Alaskanvatukka on vadelman sukuinen kasvi. Se kasvaa 1–4 m korkeaksi. Lehdet ovat kolmilehdykkäiset, 7–22 cm leveät. Kukat ovat punaiset tai punavioletit, marjat ovat kellanpunaiset tai oranssit, vadelman muotoiset ja noin 2 cm leveät. Laji elää ...

Armeniankarhunvatukka

Armeniankarhunvatukka on monivuotinen, köynnöstävä vadelman sukuinen kasvi. Sen versot voivat kasvaa 3 m pitkiksi. Kukat ovat valkoiset tai vaaleanpunertavat, hedelmystöt muuttuvat kypsyessään punaisista kiiltävän mustiksi. Kasvi valtaa helposti ...

Boysenmarja

Boysenmarja on vadelman, karhunvatukan ja näiden risteytymän risteytys. Boysenmarjojen tärkeimmät tuotantoalueet ovat Yhdysvaltain länsirannikolla, Chilessä ja Uudessa-Seelannissa. Boysenmarjan löysi United States Department of Agriculturen Georg ...

Huipavatukka

Huipavatukka on vatukoiden suvun Corylifolii -sektioon kuuluva laji, jota esiintyy Euroopassa. Se on monivuotinen pensas, jonka varren piikit ovat tukevia, melko suoria ja keltaisia tai punaisia. Lehdissä on kolmesta viiteen sormilehdykkää, joist ...

Japaninvatukka

Japaninvatukka on vadelman sukuinen kasvi. Sen maanpäälliset osat ovat kaksivuotisia. Varsissa on piikkejä, ja koko kasvia peittää harva punainen nukka. Lehdet ovat kolmilehdykkäiset, alapinnalta hopeanvalkoiset ja tiheäkarvaiset. Japaninvatukka ...

Karhunvatukka

Karhunvatukka on vatukoihin kuuluva kasvi. Se tuottaa mustia marjan tapaisia hedelmystöjä, jotka koostuvat monesta pienestä yhteen kasvaneesta luumarjasta. Karhunvatukoita on monia eri lajikkeita ja lukuisia eri lajeja, jotka muistuttavat toisiaa ...

Lillukka

Lillukka eli euroopanlillukka on Euraasiassa kasvava monivuotinen, hyönteispölytteinen vatukkakasvi. Sitä tavataan yleisesti koko Suomessa. Suomessa lillukka on tunnettu myös kansanomaisilla nimillä, kuten linnunmarja, lintukka, ämmänmarja, ämmän ...

Liuskavatukka

Liuskavatukka on vadelman sukuinen monivuotinen kasvi. Sen lehdet ovat viisilehdykkäiset, syvään liuskoittuneet. Se on pensastava köynnös, joka voi kasvaa neljä metriä pitkäksi. Marjat ovat syötäviä, kaksisenttisiä, makeita ja mehukkaita.

Morsiusvatukka

Morsiusvatukka on vadelman sukuinen kasvi, joka kasvaa luonnonvaraisena Yhdysvaltojen länsiosassa. Sitä kutsutaan siellä "Kalliovuorten vadelmaksi", engl. Rocky Mountain Raspberry. Kasvia viljellään myös Suomessa. Morsiusvatukan lehdet muistuttav ...

Mustavatukka

Mustavatukka on ruusukasvien heimoon ja vatukoiden sukuun kuuluva kasvilaji, joka on erittäin yleinen Pohjois-Amerikan itä- ja keskiosissa. Laji on villiintynyt myös muutamiin paikkoihin Kaliforniassa ja Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa.

Poimuvatukka

Poimuvatukka on ruusukasvien heimoon, vatukoiden sukuun kuuluva kasvilaji. Laji on yksi karhunvatukoiden lajikompleksiin kuuluvista pikkulajeista. Poimuvatukka on puolipensas, joka voi kasvaa noin yhdestä kahteen metriä korkeaksi. Sen varret ovat ...

Sinivatukka

Sinivatukka eli sinivadelma on vadelman sukuinen kasvi. Se kasvaa 50–200 cm korkeaksi, Maanpäälliset versot elävät kaksi vuotta. Lehdet ovat kolmilehdykkäisiä, kukat valkoisia ja marjat mustansinisiä. Sinivatukka voi risteytyä vadelman ja lilluka ...

Tuoksuvatukka

Tuoksuvatukka on vaaleanpunakukkainen vadelman sukuinen kasvi, jota kasvatetaan koristekasvina. Se on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikasta. Tuoksuvatukan korkeus on 1–2.5 metriä. Se kukkii toisen vuoden versoista heinä-elokuussa. Kukat ovat koo ...

Vadelma

Vadelma eli punavadelma eli vattu on hyönteispölytteinen, monivuotinen vatukoihin kuuluva puolipensas. Se on tunnettu myös nimillä vaarain tai vaapukka. Sillä on kaksivuotiset, piikikkäät, toisena vuonna kukkivat versot. On olemassa myös viljelty ...

Valkovatukka

Valkovatukka on vatukoiden laji. Sitä esiintyy alkuperäisenä Pohjois-Amerikan Alaskassa, Ontariossa ja Minnesotassa sekä etelässä Pohjois-Meksikon alueella. Valkovatukkaa kasvaa pohjoisesta merenpinnan tasalta 2500 metrin korkeuteen etelässä. Val ...