ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 248

Auringonkaltainen tähti

Auringonkaltainen tähti on pääsarjan tähti, joka muistuttaa massaltaan ja kehitysvaiheeltaan Aurinkoa. Sellaisella tähdellä katsotaan voivan olla Maan kaltaisia planeettoja, joissa on edellytykset elämän syntymiselle. Aurinkoa massiivisemmat valk ...

Aurinkoa muistuttava tähti

Aurinkoa muistuttava tähti on auringonkaltainen tähti, joka saattaisi olla Auringon kaksonen, mutta tätä ei voida varmasti sanoa. Näille tähdille on tyypillistä, että ne ovat spektriluokan F tai G pääsarjan tähtiä. Ei lähekkäinen kaksoistähti, jo ...

Keltainen kääpiö

Keltainen kääpiö on tähtitieteessä tähti, jonka massa on noin 0.7–1.4 Auringon massaa ja kirkkaus suunnilleen Auringon luokkaa tai hieman kirkkaampi ja himmeämpi. Keltaisen kääpiön ei tarvitse olla aurinkomainen tähti. Esimerkkejä keltaisista kää ...

Alfa2 Canum Venaticorum -muuttuja

Alfa 2 Canum Venaticorum -muuttuja eli magneettinen kemiallisesti poikkeava tähti on valkoinen pääsarjan tähti, jonka spektri on B8p–A7p. Magneettikentät ovat spektristä päätellen voimakkaita, ja spektrissä esiintyy normaalista poikkeavia piirtei ...

Ap- ja Bp-tähdet

Ap- ja Bp-tähdet ovat spektriluokkiin ja B kuuluvia kemiallisesti poikkeavia tähtiä, joiden spektristä erottuu ylimäärin eräitä metalleja, kuten strontiumia, kromia ja europiumia. Lisäksi praseodyymiä ja neodyymiä havaitaan usein huomattavan suur ...

Elohopea-mangaanitähti

Elohopea-mangaanitähti on kemiallisesti poikkeava tähti, jonka spektrissä on ionisoituneen elohopean aiheuttama voimakas absorptioviiva 389.4 nm kohdalla. Nämä tähdet kuuluvat spektriluokkiin B8, B9 tai A0, mikä vastaan 10 000 K - 15 000 K pintal ...

Muuttuva tähti

Muuttuvat tähdet eli muuttujat ovat tähtiä, joiden kirkkaus muuttuu joko säännöllisesti tai epäsäännöllisesti. Muuttuvia tähtiä on kymmeniä tuhansia, joista suurin osa on sykkiviä muuttujia. Jättiläistähtien sisärakenne on herkkä häiriöille, ja s ...

BY Draconis -muuttuja

BY Draconis -muuttuja on muuttuva tähti, jonka puolijaksolliset valonvaihtelut johtuvat tähden pyörimisestä. Valonvaihtelun jakso on muutamasta tunnista 120 päivään ja voimakkuus noin 0.02–0.5 magnitudia. Tähti on tyyppiä G, K tai M. Joillakin tä ...

Epäsäännöllinen muuttuja

Epäsäännöllinen muuttuja on kirkkaudeltaan muuttuva tähti, jonka valonvaihteluissa ei ole sääntöjä. Toiset epäsäännölliset muuttujat ovat sykkiviä, toiset purkautuvia.

Luettelo muuttuvista tähdistä

Tämä on luettelo muuttuvista tähdistä. Huomautuksia: Kaikkien koordinaattien eepokki on vuodelta 2000.0 Huom. 1 Purkauksia vuosina 1866, 1946 Huom. 2 Purkauksia vuosina 1933, 1958, 1987

Novamainen muuttuja

Novamainen muuttuja on räjähtävää tähteä, novaa muistuttava muuttuva tähti, jossa ei havaita novapurkauksia. Novamaiset muuttujat eivät ole novia tai kääpiönovia, mutta niiden spektreissä on näiden piirteitä.

Pimennysmuuttuja

Pimennysmuuttujat ovat muuttuvia tähtiä ja kaksoistähtiä, joiden kirkkaus vaihtelee komponenttien vuoroin peittäessä toisensa Maasta katsottuna. Merkittävämpi minimi kirkkaudessa tapahtuu, kun himmeämpi tähti peittää taakseen kirkkaamman. Lisäksi ...

Pitkäjaksoinen muuttuja

Pitkäjaksoinen muuttuja on yleensä satojen päivien jaksolla sykkivä punainen jättiläinen. Useimpien pitkäjaksoisten muuttujien valonvaihtelujakso on 20–1 000 päivää. Näiden tyypillinen edustaja on Mira, jonka mukaan Mira-tähdet on nimetty. Pitkäj ...

Pyörivä muuttuja

Pyörivät muuttujat ovat muuttuvien tähtien ryhmä, joissa suuret tähdenpilkut aiheuttavat tähden kirkkauden vaihteluja. Esimerkiksi Alfa Canum Venaticiorum -tyypissä havaitaan voimakkaita magneettikenttiä ja säteilyn polarisaatiota sekä alkuaineid ...

RW Aurigae -tähti

RW Aurigae -tähti on epäsäännöllinen pääsarjan muuttuva tähti, jossa tapahtuu jatkuvia, ennustamattomia ja joskus nopeita valovoiman muutoksia. RW Aurigae -tähti on "äärimmäinen T Tauri -tähti". Esimerkiksi RW Aurigaen spektrityyppi on G5Ve. Täll ...

Sumumuuttuja

Sumumuuttujat ovat nuoria, sumun ympäröimiä tähtiä, joissa tapahtuu kirkkauden muutoksia. Niiden tyyppimerkinnässä on kirjaimet IN. Sumumuuttujien spektrissä on monesti emissioviivoja. Sumumuuttujat luokitellaan purkautuviksi muuttujiksi.

SX Arietis -muuttuja

SX Arietis -muuttuja on kuumempi versio Alfa2 Canum Venaticiorum -muuttujasta. Näiden muuttuvien tähtien valonvaihtelu on alle 0.1 magnitudia. Tähden pyöriessä vaihtelee kirkkauden lisäksi magneettikenttä ja spektriviivat, joiden mukana heliumin ...

Punainen kääpiö

Punainen kääpiö on himmeä punainen tähti, joka on Aurinkoa kevyempi, pienempi, viileämpi ja himmeämpi. Noin neljä viidesosaa Linnunradan tähdistä on punaisia kääpiöitä. Tällöin punaiset kääpiöt ovat Linnunradan yleisin tähtityyppi, ja moni Auring ...

Andromedan ja Linnunradan yhdistyminen

Andromedan ja Linnunradan yhdistyminen tapahtuu luultavasti noin 2.5–5 miljardin vuoden päästä ja siinä nämä Paikallisen ryhmän kaksi suurinta galaksia törmäävät ja yhdistyvät toisiinsa. Tällöin Aurinkokunnan sisältävä Linnunrata ja Andromedan ga ...

Silmä

Ihmisen silmämuna on lievästi litistynyt pallo. Sen etuosassa on läpinäkyvä sarveiskalvo, joka taivuttaa silmään tulevan valon. Valo kulkee pupillin läpi, joka on sarveiskalvon keskellä oleva aukko. Pupillin koko muuttuu valon voimakkuuden mukaan ...

Akkommodaatio (silmä)

Akkommodaatiolla tarkoitetaan silmän mukautumista tarkastelemaan eri etäisyyksillä olevia kohteita. Silmä tarkentaa kuvan verkkokalvolle muuttamalla mykiön muotoa silmän sädelihaksella. Lähelle katsottaessa silmän sädelihas, joka kulkee myös lins ...

Anisokoria

Anisokoria on lääketieteellinen tila, jossa vasemman ja oikean silmän pupilli ovat erikokoiset. Tila on itsessään täysin vaaraton, ja esiintyy jopa viidesosalla väestöstä. Tällöin on kyseessä fysiologinen anisokoria. Tila voi kuitenkin olla myös ...

Brushfieldin täplät

Brushfieldin täplät ovat ihmisen iiriksen kehällä näkyviä pieniä valkoisia tai vaalean harmaita tai rusertavia täpliä. Ne syntyvät iiriksen normaaliin rakenteeseen kuuluvan tukikudoksen keräyminä. Brushfieldin täplät ovat pieniä verrattain harvas ...

Diplopia

Diplopia eli kaksoiskuva tai kaksinnäkö, tarkoittaa kahtena näkemistä, eli silmien välittämien kuvien näkemistä erillisinä. Diplopia voi seurata ulkoisesta syystä, liikuttajalihaksen viasta tai mykiön samentumisesta. Terve ihminen voi nähdä jossa ...

Haidingerin lyhde

Haidingerin lyhde on ihmisen silmässä tapahtuva valoilmiö polarisoitunutta valoa katsottaessa. Ilmiön kuvaili ensimmäisenä itävaltalainen mineralogi Wilhelm Karl Ritter von Haidinger vuonna 1844. Haidingerin lyhteen synnyttää verkkokalvon keltais ...

Kolobooma

Kolobooma tarkoittaa reikää jossakin silmän rakenteista. Reikä syntyy, kun kaikki silmän osat eivät kasva kiinni toisiinsa ennen syntymää. Kolobooma vaikuttaa silmän näkökykyyn vaihtelevasti: joillakin näkö on lähes normaali, kun taas toisilla ko ...

Kovakalvo (silmä)

Kovakalvo on valkoinen, valoa läpäisemätön kalvo, joka muodostaa silmämunan uloimman seinämän. Kovakalvo peittää koko silmää lukuun ottamatta sen etuosaa, jossa kovakalvon tilalla on valoa läpäisevä sarveiskalvo. Lapsilla kovakalvo on paksumpi ja ...

Kyynelkanava

Kyynelkanava on kyynelelin, joka lähtee kahtena haarana silmän sisäkulmasta kyynelpisteistä. Ylemmän ja alemman kyynelkanavan yhtymäkohdassa on kyynelpussi, josta kyynelkanava jatkuu nenäonteloon.

Kyynelpussi

Kyynelpussi on kyynelelimiin kuuluva rakenne, johon kaksi kyynelkanavaa laskevat. Kyynelpussiin kulkee kyynelnestettä silmästä kyynelkanavia pitkin. Kyynelpussista kyynelneste kulkeutuu yhtä kyynelkanavaa pitkin nenäonteloon.

Lasiainen

Lasiainen on silmämunan ontelon täyttävä, ohuen kalvon ympäröimä läpinäkyvä hyytelö. Se muodostaa suurimman osan silmän sisällöstä. Lasiainen tukee linssiä ja sarveiskalvoa sekä takaa valon heijastumattoman kulun linssin ja verkkokalvon välillä. ...

Lasiaissamentuma

Lasiaissamentuma on ilmiö, jossa näkökentässä näkyy pieniä leijuvia pisteitä tai epätasaisia rivejä tai isoja rihmoja, jotka leijuvat näkökentässä vaalealle taustalle katsottaessa. Pisteet näkyvät, kun katsoo esimerkiksi vaaleaa seinää, taivasta ...

Meibomin rauhanen

Meibomin rauhanen eli luomitukirauhanen on kummankin silmän silmäluomen takareunuksen eteen avautuva rauhanen, josta erittyy silmäluomen reunoja voitelevaa eritettä. Se on nimetty saksalaisen anatomin Heinrich Meibomin mukaan. Meibomin rauhasen, ...

Mykiö

Mykiö on silmän värikalvon ja lasiaisen etupinnan välissä sijaitseva kaksoiskupera linssi. Sen tehtävänä on taittaa silmään tuleva valo ja kohdistaa se silmän perälle keskikuoppaan tarkan kuvan saamiseksi. Toisin sanoen näkemisen säätö eri etäisy ...

Pupilli

Pupilli eli mustuainen on silmän värikalvon keskelle jäävä aukko. Värikalvossa olevat lihakset muuttelevat pupillin laajuutta ja siten säätelevät verkkokalvolle päätyvän valon määrää. Pupilli suurenee hämärässä valaistuksessa, jotta verkkokalvoll ...

Sarveiskalvo

Sarveiskalvo on silmämunan värikalvon päällä oleva uloin, muodoltaan kaareva kudos, joka on läpinäkyvä ja verisuoneton. Lisäksi sarveiskalvo on silmän voimakkaimmin valoa taittava osa. Sarveiskalvon päätehtävänä on läpäistä ja taittaa valoa sekä ...

Schlemmin kanava

Schlemmin kanava on reitti, jota pitkin silmän kammioneste poistuu laskimoon. Se sijaitsee etukammion kulmassa trabekkelivyöhykkeessä. Kanava on nimetty saksalaisen anatomin Friedrich Schlemmin mukaan. Avokulmaglaukoomassa Schlemmin kanava on tuk ...

Sidekalvo

Sidekalvo sijaitsee silmän pinnalla ja silmäluomien sisäpinnalla. Siinä olevat lukuisat pienet rauhaset tuottavat eritteitä silmän kyynelkerrokseen.

Silmäkuoppa

Silmäkuoppa on kallossa oleva pyramidin muotoinen kuoppa, jossa sijaitsevat silmä, näköhermon alkuosa, kyynelrauhanen, ganglion ciliare -hermosolmu, silmänliikuttajalihasten alkupiste ja silmänliikuttajalihakset sekä niiden hermot. Silmäkuoppaan ...

Silmäluomi

Silmäluomi on silmän peittävä liikkuva ihopoimu, joka levittää kyynelnestettä silmään, jottei silmä kuivuisi. Ihmisen silmäluomessa on lisäksi rivi silmäripsiä, jotka suojaavat silmää pölyltä ja ulkopuolisilta esineiltä. Nukkuessa ihmisen silmälu ...

Silmän kehälihas

Silmän kehälihas muodostaa silmän ympärille lihasrenkaan. Sen tehtävänä on silmän sulkeminen ja supistuessaan yksi sen haaroista tyhjentää kyynelpussia. Silmän kehälihasta hermottaa kasvohermo.

Silmänpaine

Silmänpaine kuvaa paine-eroa silmän sisäosan ja ulkoilman paineen välillä. Normaali vaihteluväli on 10–21 mmHg, ja silmien välinen ero paineessa on yleensä alle kolme yksikköä. Silmänpainetta voidaan mitata tonometri-nimisellä laitteella.

Suonikalvo

Suonikalvo eli korioidea on silmän seinämässä keskimmäinen kerros kovakalvon ja verkkokalvon välissä. Se on hyvin verisuonittunut. Se tuo ravintoaineita verkkokalvolle. Suonikalvossa on paljon pigmenttiä ja se absorboi valoa joka on kulkenut verk ...

Tapetum lucidum

Tapetum lucidum on heijastava kerros silmän verkkokalvolla. Erityisen selvästi se on kehittynyt kissalla, kuhalla, koiralla, hevosella ja märehtijöillä. Verkkokalvon sauva- ja tappireseptorit reagoivat pupillin ja mykiön läpi tulleeseen valoon ja ...

Verkkokalvo

Verkkokalvo eli retina on silmän aistiva osa, joka muistuttaa rakenteeltaan keskushermostoa. Se on muodostunut sikiökaudella aivojen aiheen pullistumana. Pullistuman varresta puolestaan on peräisin näköhermo. Kuva kohteesta, jota katsotaan, heija ...

Värikalvo

Värikalvo eli iiris, myös kehäkalvo on silmän etuosassa sijaitseva ympyränmuotoinen osa, jonka tehtävänä on säädellä silmään pääsevän valon määrää. Värikalvo muodostuu suonikkaasta pigmentoituneesta kudoksesta, joka yhdistää keskellä sijaitsevan ...

Migreeni

Migreeni on neurologinen sairaus, jolle ovat tyypillisiä kohtalaiset tai voimakkaat päänsärkykohtaukset. Päänsärky on tyypillisesti toispuoleista. Lisäksi migreenikohtaukseen voi liittyä monimuotoisia hermostollisia oireita, kuten haukottelua, är ...

Hajuhermo

Hajuhermo on ensimmäinen aivohermo ja se tuo hajuaistimuksia nenästä. Hajuhermo koostuu paristakymmenestä hermosyykimpusta, jotka kulkevat nenän hajualueelta seulaluun reikien läpi isoaivojen hajukäämiin.

Kasvohermo

Kasvohermo on seitsemäs kahdestatoista aivohermosta. Kasvohermo on kasvolihasten liikehermo sekä kielen etuosan makuhermo, ja sen pääasiallinen tehtävä on huolehtia kasvojen liikkeistä ja ilmeistä. Kasvohermo on myös kyynelrauhasen ja parin sylki ...

Kiertäjähermo

Kiertäjähermo eli vagushermo on kaulassa lähelle pintaa tuleva kymmenes aivohermo ja tärkein parasympaattinen hermo. Kiertäjähermolla on useita tehtäviä: vagushermon haara, palaava kurkunpäähermo, hermottaa suurinta osaa kurkunpään lihaksista. tu ...

Kolmoishermo

Kolmoishermo on viides aivohermo ja se on aivohermoista suurin. Kolmoishermo toimii kasvojen tuntohermona ja puremalihasten liikehermona. Sen nimi tulee siitä, että se jakautuu kolmeen haaraan: alaleukahermo, yläleukahermo ja silmähermo. Alaleuka ...