ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 237

Aikakytkin

Aikakytkin, ajastin, englanniksi timer kytkee säädetyn viiveen kuluttua. Aiemmin aikakytkin oli kuin mekaaninen kellokoneisto mutta nykyään rakenne on monesti elektroninen, yleensä digitaalinen. Aikakytkin voi olla myös laitteen sisään rakennettu ...

Dip-kytkin

Dip-kytkin on heikkoja virtoja ohjaava rakenteeltaan pieni, yleensä useampia kytkimiä sisältävä kytkin. Sillä voi korvata jumpperin. Mikäli elektronista laitetta suunniteltaessa ollaan epävarmoja esim. jännitteenjaon soveltuvuudesta, voi jännitte ...

Elohopeakytkin

Elohopeakytkin sisältää kaksi elektrodia, jotka kytkeytyvät sähköäjohtaviksi, jos kytkin on sellaisessa asennossa, että elohopea koskettaa kumpaakin elektrodia. lähde? RoHS-direktiivi vuodelta 2006 ja Euroopan Parlamentin ja Neuvoston Asetus EU 2 ...

Kielirele

Kielirele on reletyyppi, joka käyttää sähkömagneettia ohjaamaan yhtä tai useampaa magneettikytkintä. Koskettimet ovat magneettista ainetta, ja sähkömagneetti toimii suoraan tarvitsematta ankkuria releen käyttöön. Koskettimet suojataan syöpymiselt ...

Kiertokytkin

Kiertokytkin on moniasentoinen elektroniikassa käytetty kytkin, jonka asentoa vaihdetaan kiertämällä. Kiertokytkimen etuja keinu- ja vipukytkimeen verrattuna ovat suurempi kytkentäasentojen määrä ja pienempi riski vaihtaa kytkimen asento tahattom ...

Magneettikytkin

Magneettikytkin on kytkin, joka toimii magneettikentän ohjaamana. Kytkinosa voi olla esimerkiksi kielirele. Tyypillisesti magneettikytkimeen kuuluu kestomagneetin sisältävä vastakappale, jonka läheisyydessä kytkimen asento muuttuu. Eräs sovellus ...

Mikrokytkin

Mikrokytkin on elektroninen kytkin jonka tilan muutokseen tarvitaan vain pieni voima. Ne ovat hyvin kestäviä. Niitä käytetään mm. kolikkoautomaateissa.

Painokytkin

Painokytkin on sähkömekaaninen kytkin, joka toimii nappia painamalla. Painokytkimiä on lukittuvia ja lukkiutumattomia, mutta sopivan elektroniikan välityksellä on mahdollista matkia lukittuvaa kytkintä lukkiutumattomalla kytkimellä. Periaatteessa ...

Vipukytkin

Vipukytkin on kytkin, jossa on jousikuormitteinen vipu, jota kääntämällä kytkimen nastojen väliset yhteydet avautuvat tai sulkeutuvat. Kytkentäpinnejä voi olla myös rinnakkaisia jotka sulkeutuvat tai avautuvat yhtä aikaisesti jolloin voidaan kytk ...

Dennard-skaalaus

Dennard-skaalaus on transistoreiden tehotiheyteen liittyvä skaalauslaki. Laki perustuu Robert H. Dennardin alun perin vuonna 1974 julkaistuun työhön, jossa pääpiirteittäin esitettynä sanotaan, että transistorien pienentyessä niiden tehotiheys säi ...

IGBT

IGBT on suurtehosovelluksiin kehitetty bipolaaritransistori, jonka hila on MOSFETin tavoin eristetty. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä että IGBT:ssä on sekä bipolaaritransistori että MOSFET yhdessä. IGBT muistuttaakin kollektorilta päin katsottun ...

JFET

Kuten muitakin transistoreita, JFET:ejä voi käyttää elektronisesti ohjattuina kytkiminä. Lisäksi niitä voi käyttää myös jänniteohjattavina vastuksina.

MOSFET

Metallioksidi-puolijohdekanavatransistori eli eristehilatransistori on kaikkein yleisin kanavatransistori. Sitä käytetään sekä digitaalisissa että analogisissa piireissä. MOSFET koostuu n-tyypin tai p-tyypin puolijohdekanavasta ja sitä kutsutaan ...

Diodi

Diodi on elektroniikan anodista ja katodista muodostuva komponentti, joka päästää sähkövirran kulkemaan lävitseen vain yhteen suuntaan. Aivan ensimmäiset diodit olivat kidekoneissakin käytettyjä lyijyhohdediodeja kunnes elektroniputket syrjäyttiv ...

Schottky-diodi

Schottky-diodi on diodi, jonka ominaisuutena on, että sen myötävirta katkeaa hyvin nopeasti, kun myötäjännite muuttuu estosuuntaiseksi. Rajapinta tyhjenee tavallista nopeammin varauksenkuljettajista, joten estosuuntainen elpymisaika on nopea. Sch ...

Varaktori

Varaktori eli kapasitanssidiodi on sähköisesti säädettävä kondensaattori. Yleisin varaktori on puolijohdediodi, jonka tyhjennysalueen leveyttä voidaan säätää estosuuntaisella tasajännitteellä. Varaktorista käytetään myös nimeä varaktoridiodi. Var ...

Zenerdiodi

Zenerdiodi eli "zeneri" on diodityyppi, joka toimii päästösuuntaan lähes tavallisen diodin tavoin mutta estosuuntaisen jännitteen ylittäessä diodille ominaisen jännitteen, niin sanotun zenerjännitteen, se päästää virran kulkemaan myös estosuunnas ...

Kliper

Kliper oli Venäjän avaruusjärjestön kehitteillä oleva nostavan rungon avaruusalus. Englannin kielessä käytetään usein joskus kieliasua Clipper. Sen oli tarkoitus korvata yli 40 vuotta vanha ja tilavuudeltaan varsin rajallinen Sojuz-avaruuskapseli ...

Miehitetyt avaruuslennot

Miehitetty avaruuslento on avaruuslento, jossa avaruusaluksessa on mukana ihmisiä. Lento voi olla avaruuslentäjien ohjaama, automaattiohjattu tai sitä voidaan ohjata etänä; käytännössä kyseessä on usein näiden yhdistelmä. Ensimmäisen miehitetyn a ...

Space Tourism Society

Space Tourism Society on avaruusturismin edistämiseksi perustettu voittoa tavoittelematon yhdistys. STS:n perusti NASA:n avaruusarkkitehti John S. Spencer. Yhdistyksen yksi päämäärä saavutettiin 2001, kun ensimmäinen avaruusturisti Dennis Tito ma ...

Spacelab

Spacelab oli Euroopan avaruusjärjestön avaruuslaboratorio, joka suunniteltiin mahtumaan avaruussukkulan rahtiruumaan. Huhtikuussa 1973 NASA ja ESRO Euroopan avaruusjärjestön edeltäjä päättivät avaruuslaboratorion rakentamisesta. Ensimmäisten komp ...

Apollo 4

Apollo 4 oli Apollo-avaruusohjelman miehittämätön lento. Se oli ensimmäinen, jossa käytettiin Saturn V -kantorakettia. Laukaisu tapahtui 9. marraskuuta 1967 kello 12:00:01 UTC Kennedy Space Centeristä. Laskeutuminen oli samana päivänä noin 20:37: ...

Darwin (ESA)

Darwin on Euroopan avaruusjärjestön tiedeohjelman ehdotettu avaruuslento, jolla etsitään muiden tähtien Maan kaltaisia planeettoja. Avaruusalukset laukaistaan aikaisintaan vuonna 2015. Avaruuslento kuuluu ESAn Cosmic Vision 2015/2025 -ohjelmaan, ...

Törmäyskraatteri

Törmäyskraatteri eli meteoriittikraatteri, tavallisesti lyhyemmin kraatteri, on räjähdyksen synnyttämä kuoppa. Törmäyskraatteri syntyy asteroidin tai komeetan törmätessä suuremman kappaleen pintaan useita kilometrejä sekunnissa. Kaikki maan pinna ...

Agnano

Agnano on Italiassa Napolin kaupungin lähistöllä sijaitseva tulivuoren kraatteri. Se on jo antiikin ajoista lähtien ollut tunnettu kuumista lähteistään. Noin 6.5 kilometriä halkaisijaltaan oleva kraatteri on nykyään luonnonsuojelualuetta. Agnanon ...

Feralia Planitia

Feralia Planitia on tasanko protoplaneetta-asteroidi Vestan pinnalla. Se on todennäköisesti törmäyskraatteri. Se on nimetty roomalaisen juhlan mukaan.

Rheasilvia

Rheasilvia on valtava törmäyskraatteri protoplaneetta-asteroidi Vestan pinnalla. Se on Vestan suurin kraatteri ja lähes yhtä leveä kuin Vesta itse. Kraatteri on geologisessa mielessä suhteellisen nuori, sillä se syntyi noin miljardi vuotta sitten ...

Silverpit-kraatteri

Silverpit-kraatteri on 20 kilometriä leveä törmäyskraatteri, joka sijaitsee 40 metrin syvyydessä Pohjanmeressä, 130 kilometrin päässä Englannin itärannikosta. Kraatteri koostuu kymmenestä samankeskisestä rengasvallista, jotka ovat hautautuneet 1. ...

Sudbury-kraatteri

Sudbury-kraatteri on Ontariossa, Kanadassa oleva suuri, ainakin 200–250 km:n läpimittainen meteoriittikraatteri, jonka ikä on 1.85 miljardia eli 1 850 miljoonaa vuotta. Kraatteri sijaitsee paikassa pohj 46° 36 länt 81° 11. Kraatterista näkyy enää ...

Veneneia

Veneneia on valtava törmäyskraatteri protoplaneetta-asteroidi Vestan pinnalla. Se on toiseksi suurin Vestan kraattereista, ja on puolittain peittynyt nuoremman jättiläiskraatterin, Rheasilvian alle. Veneneian muodostuminen on todennäköisesti muod ...

Henrik Holmberg

Henrik Johan Holmberg oli suomalainen geologi ja luonnontieteilijä, Vuori-intendentinkonttorin ylimääräinen konduktööri vuodesta 1841. Holmberg löysi vuonna 1845 Kemijoesta kultaa, ja hänet lähetettiin tutustamaan kullanhuuhdontaan Uraliin. Hän t ...

Allas (geomorfologia)

Allas on maantieteessä, geologiassa ja geomorfologiassa laakea ja laaja maanpinnan tai merenpohjan painanne, joka rajoittuu ainakin lähestulkoon joka suunnassa rinteisiin. Kaikki suuret järvet ja eräät sisämeret ovat muodostuneet altaisiin. Altaa ...

Eoliset muodostumat

Eoliset muodostumat ovat tuulen aikaansaamia maanpinnan muotoja. Yleisesti ottaen tuuli vaikuttaa maanpinnan muotoihin kuluttamalla, kuljettamalla ja kasaamalla. Suomessa esiintyviä eolisia muodostumia ovat dyynit sekä tuulen kasaamat lössimäiset ...

Laakso

Laakso on suurehko, tavallisesti pitkänomainen maanpinnan laskeuma, jota rajoittaa ainakin kahdelta vastakkaiselta sivulta korkeammalla oleva maa. Laakso syntyy yleensä virtaavan veden tai jäätikön kaivertaessa kallioon uran. Laaksoa kutsutaan jo ...

U-laakso

U-laakso on laaksojäätiköiden liikehdinnän seurauksena syntynyt laakso. Niillä on tunnuksenomainen, poikkileikkaukseltaan U-kirjainta muistuttava muoto jyrkkine, jopa pystysuorine reunoineen. U-laaksot muodostuvat kun jäätikkö liikkuu rinnettä al ...

V-laakso

V-laakso on voimakkaasti virtaavien nuorten jokien, kuten vuoristojokien virtausten seurauksena syntynyt laakso. Niillä on tunnuksenomainen, poikkileikkaukseltaan V-kirjainta muistuttava muoto jyrkkine reunoineen. V-laaksot muodostuvat kun vuoris ...

Kukkula

Kukkula on maankohouma, joka ei erotu merkittävästi muusta maastosta. Kukkula ei vaikeuta asutusta ja useita kaupunkeja onkin rakennettu kukkuloiden lähistölle, kuten esimerkiksi Rooma ja Turku. Merkitykseltään lähelle kukkulaa suomen kielessä tu ...

Mäki

Mäki on ympäristöönsä nähden selkeästi koholla oleva maastonkohta. Suomalaisen maantieteilijän J. G. Granön teoksessaan Puhdas maantiede esittämässä, Suomen ja Viron oloja silmällä pitäen maisematieteellisiin tarkoituksiin laaditussa luokitteluss ...

Rannikko

Rannikko on meren tai suuren järven ja mantereen raja-alue, jota rantavoimat ovat aikojen saatossa muovanneet. Rantaviiva on se viiva, jossa maan ja veden pinnat kohtaavat. Rantaviiva liikkuu edestakaisin aaltojen mainingin ja vuoroveden vaikutuk ...

Luurankorannikko

Luurankorannikko on kaistale Afrikan lounaisrannikkoa Namibian Cape Crossin niemen ja Angolan Kunenejoen välissä. Nimensä rannikko on saanut useista haaksirikoista, sillä rannikko on laivoille hyvin vaarallinen sumun ja voimakkaiden merivirtojen ...

Riviera

Riviera on rannikkoalue Ligurianmeren pohjoisrannalla. Se jakautuu Italian Rivieraan, joka ulottuu Ranskan rajalta La Speziaan, sekä Ranskan Rivieraan, joka muodostaa Ranskan Välimeren-rannikon itäisimmän osan ja tunnetaan myös nimellä Côte dAzur ...

Tasanko

Tasanko on laaja, suhteellisen yhtenäinen tasainen alue. Tyypillisiä tasankoja ovat preeria ja savanni. Tasankoja peittää useimmiten ruohikko tai matala pensaikko. Jokien varsille kehittyy joskus jopa laajojakin tulvatasankoja. Suomessa vuodesta ...

Alluviaalitasanko

Alluviaalitasanko on meren tai virtaavan veden aiheuttama tasanko, joka on muodostunut pitkän ajan aikana veden kasaaman sedimentin vaikutuksesta. Joet muodostamat alluviaalitasankoja erityisesti melko tasaisiin laaksoihin, joissa veden virtaama ...

Vuori

Vuori on ympäröivää aluetta selvästi korkeampi pinnanmuoto. Vuorella on tyypillisesti jyrkät rinteet, suhteellisen helposti rajattavissa oleva huippualue ja huomattavat paikalliset korkeuserot. Vuorta pienempi pinnanmuoto on kukkula. Vuoria muodo ...

Seitsemän huippua

Seitsemän huippua ovat korkeimmat vuoret maapallon seitsemällä mantereella. Niiden kaikkien valloitusta on pidetty haasteena vuorikiipeilyn harrastajien keskuudessa. Ensimmäinen kaikki huiput valloittanut ihminen oli Richard Bass vuonna 1985 ja h ...

Luettelo vuorityypeistä

Vuoria voidaan luonnehtia usealla eri tavalla. Jotkut vuoret ovat tulivuoria ja niitä voidaan luonnehtia laavalajin, muotoutumisensa ja purkautumishistorian mukaan. Toiset vuoret ovat muotoutuneet jääkausien vaiheiden mukaan ja niitä voidaan luon ...

Variskilaiset vuorijonot

Variskilaiset vuorijonot eli variskidit eli herkynidit tarkoittaa kivihiili- ja permikaudella vuorijonopoimutuksessa muodostuneita vuorijonoja. Niitä ovat esimerkiksi Altai, Ural ja Appalakit.

Maattivuono

Maattivuono on Barentsinmeren vuono Petsamon kunnan pohjoisosassa Petsamon piirissä Murmanskin alueen luoteisosassa Venäjällä. Vuono sijaitsee Suomen Neuvostoliitolle vuonna 1940 luovuttaman Kalastajasaarennon alueella ja oli Suomelle kuuluessaan ...

Petsamonvuono

Petsamonvuono on Barentsinmeren vuono Petsamon piirissä Murmanskin alueen luoteisosassa Venäjällä. Vuono on 18 km pitkä ja pääasiassa 1.5–2 kilometriä leveä, mutta kapeimmalta kohdaltaan alle puoli kilometriä leveä. Vuono on lähellä suutaan noin ...

Peuravuono

Peuravuono on vuono Barentsinmeren rannikolla Petsamon kaupunkikunnan pohjoisosassa Petsamon piirissä Murmanskin alueella Venäjällä. Vuono sijaitsee Petsamonvuonon länsipuolella, suunnilleen Petsamonvuonon ja Norjan rajan puolivälissä. Vuono kuul ...